Hausdorffin arki on täynnä toimintaa

Tänään vuorossa on kurkistus kulissien taakse, millaista se Hausdorffin arki sitten oikeasti on? Pelkkää ruusuilla (ja hevosilla) tanssimistako, vai totista ja tarkkaa työtä?

Tällä hetkellä Hausdorffissa ei ole lainkaan palkattua apuväkeä, vaan hoidan itse kaikki hommat aina paskanlappauksesta kisakuljetuksiin. Hevosia on tällä hetkellä sen verran vähän että ne hoitaa nippanappa yhden ihmisen voimin, vaikka melkeinhän se menee niin että ylös noustaan kukon laulun aikaan ja nukkumaan pääsee vasta kymmeneltä illalla.

Aamulla, puoli seitsemältä ruokitaan ratsut Hausdorffin tallissa. Ensimmäisenä annamme hevosille heinät, puolen tunnin päästä heiniän antamisesta seuraa perässä väkirehut. Sillä välin kun hevoset syövät ehdin käydä kotona jääkapilla huomatakseni että eihän siellä ole muuta kuin pari kuivunutta leivänkorppua ja vanhaksi mennyt maitopurkki. No, viikon seissyt kahvi ja puulta maistuvat leivät menevät kyllä alas samalla kun tarkistelen sähköpostin, suunnitelen kisakalentereita, astutuksia ja muuta sellaista, ennen tallille pyyhällystä tarkistan vielä mitkä hevoset tekevät mitäkin työtä tänään.

Tallilla vien hevoset tarhaan ja tarvittaessa loimitan. Talvella ja syksyn sadekeleillä homma vie ihan oman aikansa kun hevoset täytyy loimittaa kymmenellä eri loimella jotta karva pysyy lyhyenä tai mahdollisesti klipattu hevonen ei kylmety. Kun hevoset tarhailevat käärin hihat ja tartun kottikärryihin. Seuraava parituntinen kuluu ilman vapaa-ajan ongelmia lantaa lappaessa - puhdistan karsinat, lisään uudet purut, putsaan ruoka - ja juomakupit ja laittelen iltaruuat valmiiksi. Siistin myös hiukan tallia niin että se näyttää siltä että siellä asuisi muutakin kuin rottia ja hiiriä ; lakaisen käytävän ja kuskaan unohtuneita tavaroita omille paikoilleen.

Karsinansiivoussession jälkeen alkaa kello lähenellä puolta päivää jolloin hevoset saavat tarhaansa heinäkasat. Nyt voin olla kiitollinen hiekoitetusta tiestämme joka kulkee tarhojen välistä, kyllä on tuoreena muistissa kuinka vielä viime vuonna kun hiekoitettua tietä ei ollut taiteilin jättimäisten heinäkärryjen kanssa hirveässä mudassa ja liejussa ja metrisessä lumihangessakin. Hevoset pysyy nyt tarhassa hetken ilman valvontaakin ja itse kipaisen lähikaupasta hakemassa muutaman nahistuneen porkkanan ja suklaalevyn - sillä pääsee jo pitkälle!

Päiväruokinnan jälkeen aloitetaan hevosten liikutus joka jatkuu sitten ihan iltaan asti. Ensimmäisenä työstän kilpahevoset ja meillä myytävänä/ratsastettavana olevat hevoset, sen jälkeen on vuorossa siitoshevosten kevyt liikutus ja viimeisenä nuorten varsojen käsittelyä ja koulutusta. Tällä hetkellä selviän hommasta melko helpolla, meillä on nyt vain kolme aktiivisesti kilpailevaa hevosta (+ 1 myyntihevonen), kolme kevyesti liikkuvaa siitoshevosta sekä kolme nuorta hevosta. Kilpahevosille on suunniteltu tarkasti liikuntaohjelmat ja kilpailusuunnitelmat jotta saisimme ne treenattua parhaaseen mahdolliseen kuntoon.

Liikutusurakan jälkeen alan olla jo melkoisen puhki, nappaan hevoset sisälle ja annan niille vähän heiniä. Loppuilta sujuu sitten vaihtelevasti, jos oikein innostun maksan laskuja ja hoitelen muita toimistohommmia, jos olen oikein väsynyt niin istun tietokoneen ääreen ja vietän kallisarvoista vapaa-aikaa. Ihan viimeinen iltaruokinta tehdään kello 22.00, jonka yhteydessä tarvittaessa loimitan ja laitan hevoset yökuntoon. Kun valot on tallista sammutettu ja ovet visusti lukittu raahaudun kotiin ja suihkun kautta sänkyyn - ei paljon illalla tarvitse unta odotella :)

Tätä tehdään sitten 365 päivää vuodesta, vaikka välillä mieluimmin jäisi sängyn pohjalle makaamaan. Onhan paljosta täytynyt lopua, väliin jää shoppailureissut, ihmisten kanssa seurustelu ja baari-illat, mutta onneksi en ole koskaan mistään edellä mainituista pitänyt :)